Saavutettavat verkkosivut on viiden blogitekstin sarja, jossa käsittelemme saavutettavien sivujen vaatimuksia, suunnittelua ja toteuttamista. Lue kaikki blogitekstit täältä!
Miksi saavutettavuus on tärkeää?
Maailma digitalisoituu hurjaa vauhtia. Monet palvelut ja toiminnot, jotka ovat ennen olleet hoidettavissa vain henkilökohtaisesti paikan päällä asioimalla, ovat siirtyneet verkkoon. Tämä muutos parantaa palvelujen saatavuutta ja helpottaa asioiden hoitoa, mutta asialla on myös toinen puoli: kaikki eivät pääse internetiin tai kykene käyttämään verkkopalveluita sellaisenaan. Näin syntyy saavutettavuusongelma.
Mitä saavutettavuudella tarkoitetaan?
Saavutettavuudella pyritään siihen, että kaikkien on mahdollista käyttää jotain tiettyä palvelua. Digitaalisten palveluiden saavutettavuudesta on hyötyä jokaiselle, mutta erityisesti niille, jotka eivät pysty käyttämään verkkosivuja ilman tarpeeksi korkeaa saavutettavuuden tasoa.
Saavutettavuus tulisi siis ottaa erityisesti huomioon verkkosivustoilla, joita käyttävillä ihmisillä on jokin vamma, toimintarajoite tai korkean iän aiheuttamia haasteita. Myös ympäristötekijät tai sivuston selailuun käytettävä laite voivat joskus rajoittaa käyttäjiä. Esimerkiksi voimakkaassa auringonpaisteessa on vaikeaa erottaa kohteita kännykän näytöllä ja videon tekstitys palvelee silloin, kun ympäristön melu on suuri tai emme voi pitää ääniä päällä.
Verkkosivujen saavutettavuudessa kyse on pohjimmiltaan tasa-arvosta, itsenäisen elämän mahdollisuudesta ja yhdenvertaisuudesta – saman tiedon tulee tavoittaa kaikki ihmiset. Tätä tasa-arvoa turvaavat erilaiset lait.
Lait ja ohjeistukset
Saavutettavuudesta linjataan useassa laissa sekä EU:n saavutettavuusdirektiivissä. Lait muun muassa velvoittavat eri tahoja varmistamaan omien verkkosivujensa saavutettavuuden:
- Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa yleisesti saatavilla olevien palvelujen tuottajia tekemään verkkosivuistaan saavutettavia kaikille. Hallintolaki taas velvoittaa viranomaisia tuottamaan palvelunsa siten, että ne ovat kaikkien saatavilla yhdenvertaisesti. Näitä lakeja vahvistaa Suomen vuonna 2016 ratifioima YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista.
- Vuonna 2016 tuli voimaan EU:n saavutettavuusdirektiivi, joka velvoittaa julkista sektoria tekemään verkkopalveluistaan saavutettavia.
- Suomen kansallisessa lainsäädännössä Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta perustuu EU:n saavutettavuusdirektiiviin ja tuli voimaan huhtikuussa 2019.
- Laki koskee julkista sektoria sekä myös järjestöjä, jotka saavat yli puolet rahoituksestaan julkisilta tahoilta.
- Lain soveltamisen aikataulun mukaan 23.9.2020 kaikkien julkisen sektorin verkkosivujen oli määrä täyttää lainsäädännössä määritellyt kriteerit.
- 1.1.2021 lähtien myös kaikkien lain piiriin kuuluvien yksityisen sektorin verkkosivujen on oltava saavutettavia.
Mitä saavutettavuus vaatii?
Edellä mainittujen EU-direktiivin ja Suomen kansallisen lainsäädännön pohjana toimii World Wide Web Consortiumin laatimat Verkkosisällön saavutettavuusohjeet (WCAG 2.1). Ohjeistus sisältää kolmetoista ohjetta, jotka tulisi ottaa huomioon saavutettavia verkkosivuja rakennettaessa.
Kaikki ohjeet sisältävät onnistumiskriteerejä, joita on kolmen tasoisia: A, AA ja AAA (korkein). Lainsäädännön mukaan saavutettavan verkkosivuston pitää läpäistä vähintään kaikki AA-tason kriteerit, joita on yhteensä 50.
Saavutettavien sivujen rakentaminen
Verkkosivuja rakennettaessa on saavutettavuuden kannalta huomioitava monia erilaisia rajoitteita, joita sivujen käyttäjällä voi olla. Alla on listattuna lisätietoa siitä, miten saavutettavuus voidaan käytännössä toteuttaa.
-
Näkökykyyn liittyvät rajoitteet
Suomessa on noin 80 000 näkövammaista, joista 10 000 on sokeita. 5 % väestöstä on värisokeita. Lähes jokaisella on jossain vaiheessa elämäänsä näköön liittyviä rajoitteita.
Verkkosivujen selailuun on nykyään olemassa useita avustavia teknologioita, kuten ruudunlukuohjelmia, jotka lukevat sivut ääneen. Selailua voi helpottaa myös mahdollisuus käyttää sivustoa pelkästään näppäimistöllä ilman hiirtä. Joskus käyttäjän on tarpeen suurentaa tekstiä tai muuttaa taustan ja tekstin tummuuskontrastia. Värit voidaan myös muuttaa käänteisiksi.
Saavutettavuudella varmistetaan, että sivun tieto on mahdollisimman selkeästi esitetty ja että ruudunlukuohjelmille tarjotaan kaikki tarvittava informaatio. Medialuotsin graafisen suunnittelun ammattilaiset auttavat halutessasi esimerkiksi saavutettavan sivuston värimaailman valinnassa ja elementtien asettelujen kanssa.
-
Kuuloon liittyvät rajoitteet
Suomessa on noin 740 000 kuulovammaista henkilöä, joista noin 5 000 henkilölle viittomakieli on äidinkieli. Kuulovammaiset tulisi huomioida sivustojen sisällön selkeällä yleiskielellä tai selkokielellä sekä mediasisältöjen tekstityksillä. Näistä hyötyvät myös lukihäiriöiset, muut vieraskieliset sekä henkilöt, joilla on muita kielellisiä vaikeuksia. Yhteydenottoon tulisi tarjota puhelimen lisäksi aina vaihtoehtoja. Käteviä voivat olla esimerkiksi chattibotit tai yhteydenottolomakkeet.
-
Fyysiset ja motoriset rajoitteet
Verkkosivujen käyttäjillä voi olla lihaksiston rajoitteita ja heikkouksia, tuntoaistien rajoitteita sekä sairauksia ja raajojen menetyksiä, jotka saattavat vaikeuttaa sivuston käyttöä, mutta eivät estä tietokoneen käyttöä. Hyvin toteutetut sivustot mahdollistavat asioinnin avustavien teknologioiden ja apuvälineiden kanssa. Verkkosivujen tulisi olla käytettävissä pelkällä näppäimistöllä, elementeistä tulisi tehdä riittävän suuria ja toimintojen suorittamiseen pitäisi olla riittävästi aikaa.
-
Kognitiiviset ja kielelliset vaikeudet
Selkokieli ja hyvä sivustojen käytettävyys auttavat henkilöitä, joilla on kognitiivisia tai kielellisiä vaikeuksia. Nämä vaikeudet vaikuttavat kykyyn ymmärtää tietoa, puheeseen, lukemiseen ja uusien asioiden oppimiseen, mutta eivät välttämättä älykkyyteen.
Saavutettavuudesta hyötyvät kaikki
Saavutettavuus auttaa myös tilanteissa, joissa verkkosivuja selataan vanhalla päätelaitteella tai verkkoselaimella tai jos tietoliikenneyhteys on hidas, sivusto on vieraskielinen tai käyttäjä on tottumaton internetsivujen selaaja. Se myös takaa sivuston toimivuuden erilaisilla laitteilla käytettäessä.
Myös käytettävyys sisältyy saavutettavuuteen. Käytettävyydellä tarkoitetaan käytännössä sitä, kuinka helppo sivustoa on käyttää, kuinka hyödyttävä sivusto on ja onko se helposti saatavilla. Jos käyttäjä kykenee suoriutumaan tavoitteistaan nopeasti ja vaivattomasti, palvelu on käytettävyydeltään hyvä. Jos palvelun käyttö on vaikeaa, se on suunniteltu huonosti.
Miten saavutettavuus huomioidaan sivustoa suunnitellessa?
Sivustojen käyttäjien käytössä olevat avustavat laitteet ja ohjelmistot voidaan jakaa kahteen pääryhmään: teknologiat, jotka auttavat havaitsemaan sisältöjä ja teknologiat, joiden avulla käyttäjä ohjaa päälaitetta. Jos verkkosivujen rakentamisessa ei ole otettu huomioon apuvälineiden käyttöä, niistä ei ole sivujen käytössä hyötyä – sivujen käyttäjä törmää samaan tilanteeseen, kuin pyörätuolilla kulkeva henkilö portaat kohdatessaan.
Verkkosivuilla saavutettavuus tarkoittaa erityistä panostusta suunnitteluun, koodaamiseen ja sisällöntuotantoon. Lue lisää saavutettavien sivujen suunnittelusta täältä.
Saavutettavuusseloste
Digipalvelulain mukaan saavutettaville sivuille on myös laadittava saavutettavuusseloste, jossa on kirjattu sivuston täyttämät vaatimukset sekä puutteet. Selosteen luomista varten sivusto ja sen rakenne tulee käydä tarkasti läpi, jotta vaatimusten toteutuminen voidaan arvioida. Saavutettavuutta arvioitaessa käytetään ohjeistuksena WCAG 2.1 saavutettavuusohjetta, joka on lainsäädännön pohja.
Medialuotsi tekee saavutettavia sivustoja, joiden luomisprosessissa saavutettavuus on otettu huomioon alusta asti.
Mikäli saavutettavien sivujen teko on yrityksessänne tai yhdistyksessänne ajankohtainen, ota yhteyttä ja pyydä tarjousta!
LUE MYÖS:
Saavutettavat verkkosivut, osa 2: Saavutettavien verkkosivujen suunnittelu ja toteutus
Saavutettavat verkkosivut, osa 3: Mitä asiakkaan tulee ottaa huomioon saavutettavaa sivustoa suunniteltaessa?
Saavutettavat verkkosivut, osa 4: Kotisivujen saavutettavuus graafisen suunnittelun näkökulmasta
Saavutettavat verkkosivut, osa 5: Hyvä yleiskieli ja selkokieli – copywriterin terveiset